lauantai 29. elokuuta 2015

Dethroned to be thriven...

...jaaaaa nyt se soi mun päässä seuraavat kaksi viikkoa

Eräänä kauniina päivänä Harri marssi osastolle ja kyseli, olisimmeko kiinnostuneita maailmankuulun tamperelaisen rokkibändi Ruinsiden musiikkivideoprojektista. Ja tietystihän me olimme. Aluksi ajatuksena oli käyttää videossa koulun tiloja, lavastaa hiukan jotain sörkkimällä ja antaa meidän pikku opiskelijoiden tuijottaa suu auki videon tekoa. Lopulta päädyimme kuitenkin siihen että taioimme koulun pommisuojasta ihanan pehmustetun mielisairaalakopin (josta kyllä tuli suhteellisen creepy).

 Vaahtomuovipatjojen ja erinäisten puulevyjen jämistä rupesimme kasaamaan niin monta napitettua pehmoseinää kuin ikinä pystyimme. Jollain ylemmällä tai alemmalla voimalla oli tässä näppinsä pelissä kun esimerkiksi vaahtomuovia löytyi varastosta just sen verran kuin vaadittiin tekemään pommisuojasta hullunkestävä. Patjathan eivät tästä mitenkään kärsineet, purkamisen jälkeen ne palautettiin varastoon makaamaan onnellisina elämänsä loppuun asti.

 Syvänapituksella seinistä saatiin jännittävämmän näköiset. Ensin pinosimme jämävaneria, vaahtomuovin ja kankaan, joka niittipyssyllä hakattiin kiinni levyyn. Sitten nappien paikoille vedettiin puulevyyn poratun reiän ja vaahtomuovin läpi taikasauvamurhaneulalla lanka, joka pujotettiin näkyvälle puolelle tulevaan nappiin ja kiskottiin lopuksi takaisin takapuolelle. Lopuksi lanka solmittiin puuhelmen ympärille. Jokainen, joka ymmärsi, voittaa muumitikkarin!


Ja tässä hämmästyttävä hetki, mitä tehdä kun levyä ei ole tarpeeksi
Vähän huonossa ryhdissä pönöttää ensimmäinen seinä
Kun kaikki napitukset ja sähläykset saatiin valmiiksi, oli vuorossa pystytys. Se homma osoittautui yllättävän hankalaksi kun jonkun mielenkiintoisen käänteen takia nostelin kaksi kertaa itseni kokoisia seiniä pystyyn pelottavassa pommisuojassa yksin. Sovelsin näihin samaa taktiikkaa kuin Vammalan naisvoimistelijoiden taustaseinään, eli kiinnitin takaseinät sivuseiniin ja näin ne pitivät itse itsensä pystyssä. Katon ja seinien välinen rako piilotettiin vielä kuvauspäivän aamuna valkoisella kankaalla.



 Kuvauspäivän koittaessa meidän sallittiin hengailla ja ihmetellä musiikkivideonikkareiden tekemisiä. Seiniä piti myös välillä hiukan muokata niin, että videolla syntyy vaikutelma useammasta eri kopista. Tämä tehtiin mm. kiinnittämällä vaahtomuovisilppua ympäriinsä niin, että seinät näyttävät repeytyneiltä ja roiskimalla maalia.




Samaan aikaan kun muutamat hikoilivat seinien kanssa, toiset hikoilivat lavasteruokien kanssa. Videolla näkyy mahtavat hienostoruuat, joista suurin osa on todellisuudessa styroksia ja retkipatjaa. Näihin en itse osallistunut muuten kuin "VAU VÄHÄKS HIENO"-kommentoinnin muodossa. Täytyy kyllä sanoa että pirun söpöjä noista hummereista tuli!




Jos olen kuunnellut Harrin tunneilla tarpeeksi tarkasti, tämä video toimii kuin unelma...


 Ja jälleen kerran, suurkiitos Satulle kuvista!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti