lauantai 4. lokakuuta 2014

Satavuotiaita voimistelijoita

Tyylillä:



Valitettavasti ei ihan. Mutta, saimme projektin tehdä hauskat lavasteet Vammalan naisvoimistelijoiden 100-vuotisjuhlanäytökseen.

Ja koska kuvaaminenhan on kamalan vaikeaa, eka kuva löytyy siitä vaiheesta kun seiniä alettiin maalata/kuvioida.


Tässä vaiheessa seinät oli jo rakennettu puupalikoista ja levyistä, ja telalla kiroillen pohjamaalattu. Koko hökötys tulisi rakentumaan hiukan alle puolentoista metrin levyisistä ja huuurjan korkeista palasista, jotka pitäisi jotenkin saada näyttämään yhtenäiseltä seinältä.Taustakuviointina oli kolme viehkeästi voimistelevaa naisen hahmoa, jotka ylhäällä näkyy olevan siihen piirretty.

Keneltäkään kuvassaolijalta ei ole kysytty suostumusta kuvan lisäämiseen.
Tässä kuvassa taiteillaan kuvioita taustaan. Massa, josta kuviot väsättiin hammaslastalla, sotkettiin sopivasta määrästä jauhetta ja vettä ja sävytettiin kauniin siniseksi. Kohokuvioraidallinen aaltoileva pinta oli yhtä tuskaa tehdä: koko ajan sai olla kriiseilemässä sallituista astumispaikoista ja mahdollisista sotkuista ja viivojen noudattamisesta. Naisten hahmot värillistettiin (?) telalla ja kuinka ollakkaan, kaikista kohdista ei tullutkaan yhdellä kertaa siistejä. Korjailemaaaan.

Mahtava fiilis nähdä ne vihdoinkin pystyssä ja niiiin hienoina!

Seinien pystytys oli hankalaa mutta oikeastaan melkein hauskaa. Korkein kohta koko roskasta on neljän metrin hujakoilla, ja leveyttä löytyi sen verran ettei iltalenkille tarvinnut lähteä juostuaan noin neljäsataa kertaa reunasta toiseen tarkistamassa hyvin tärkeitä turhia pikkujuttuja.

Mun mielestä oli tosi siistiä, että meidän jengi pääsi nämä seinät rakentamaan. Ensimmäinen asiakastyö, hui kamala. Joka tapauksessa, koen oppineeni kauhian paljon kaikkea hyödyllistä ja vähemmän hyödyllistä. Esimerkiksi sen että kannattaa varoa maalaamasta niin omituisissa asennoissa että maalaushousut ratkeaa takamuksesta...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti